Isra Lehtinen

MITÄ ISLAM ON?  Itse sana islam on arabian kieltä ja se tarkoittaa suomeksi alistumista Jumalan tahtoon, kuuliaisuutta Hänelle sekä rauhaa ja puhtautta. Muslimi on se henkilö, joka seuraa islamin uskoa ja alistuu vapaaehtoisesti Jumalalle uskonsa kautta. Opillisesti islam on selkeän yksinkertainen. Uskon perusasiat ovat jokaisen ymmärrettävissä ja islam elää yksilön kautta, vaikka se onkin hyvin sosiaalinen uskonto. Jokainen muslimi nimittäin on itse vastuussa uskostaan ja sen toteuttamisesta eli harjoittamisesta. Yksikin muslimi voi siten tehdä islamista täyden. Islam on uskonto, mutta enemmän kuin mitä täkäläisessä kulttuurissa ymmärretään sanalla uskonto. Islam kattaa sekä hengellisen puolen että lain - sanan laajassa merkityksessä. Kristinusko korostaa hengellistä puolta, juutalaisuus lakia, mutta islam on siltä väliltä ja yhdistää kummatkin ainutlaatuisella tavalla. Islam on elämäntapa. Islamin ulottuvuudet ovat sisäinen ja ulkoinen puoli sekä "ylöspäin suuntautuva" puoli. Käytin lainausmerkkejä, koska emme voi määrittää Jumalalle tiettyä paikkaa. Pohdin tässä hiljan, miksi oikein viittaamme ylöspäin Jumalasta puhuessamme. Päädyin siihen, mikä on islamin kannalta loogisinta: Jumala on kaiken yläpuolella, sillä on Hän on kaikkein Korkein, ainoa täydellinen. Sisäinen puoli ulottuu syvälle sielun sopukoihin ja sitä voisi kuvata uskoksi sydämessä. Ulkoinen puoli taas kattaa ulkoisen toiminnan. Islamissa ykseys (tawhid) on keskeisintä. Jumala-käsitys, josta lisää kurssin tulevassa osassa, on tiivistettävissä sanaan ykseys. Ykseys toteutuu myös muslimien suhteissa. Jokainen muslimi kuuluu ummaan, muslimiyhteisöön, jonka ykseys konkretisoituu monessa käytännön seikassa kuten yhteinen jumalanpalveluskieli (salat, rukous, tehdään arabiaksi), yhteinen rukoussuunta (Kaaban suunta) - vain pari lukuisista esimerkeistä mainitakseni. Myös ihmiskunnan ykseyden ajatus on olemassa islamissa. Koska Aadam ja Eeva olivat koko ihmiskunnan kantavanhemmat, olemme kaikki sitä kautta yhtä suurta perhettä. Olemme myös kaikki Jumalan luomia, vaikka ajattelemme ja uskomme eri tavoin. Islam on ollut olemassa alusta asti. Aadam, ensimmäinen ihminen, oli myös ensimmäinen profeetta. Tämän jälkeen Jumala lähetti profeettoja joka kansalle ja joka aikakaudelle aina profeetta Muhammediin asti. Profeettoja arvioidaan olleen 124 000, joista Koraanissa mainitaan nimeltä 25. Jokainen heistä toi saman ydinsanoman: uskokaa yhteen Jumalaan ja palvelkaa Häntä, mutta käytännön ohjeet vaihtelivat kansalta ja aikakaudelta toiseen. Profeetta Muhammedille annetussa Koraanissa Jumala täydellisti sanomansa niin, että uutta profeettaa ei tarvita. Koraani on tarkoitettu kaikille kansoille ja kaikille aikakausille. Ottaako ihminen tämän sanoman vastaan vai ei, on hänen oma päätöksensä. Meille on annettu vapaa tahto ja tämän käytöstä meillä on myös vastuu. Kun ihminen tulee muslimiksi aikuisiällä, hän ei käänny, vaan palaa islamiin. Keskeinen käsite tässä on fitra (K. 30:30), joka viittaa siihen tilaan, jossa olemme syntyneet. Synnymme sisällämme usko Jumalaan ja puhtaana (synneistä). Tähän alkuperäiseen puhtauden tilaan me palaamme tunnustaessamme uskomme. Islam on tietyllä tavalla kuvailtavissa puhtauden tieksi. Puhtaus ja puhdistautuminen toteutuvat sekä fyysisellä että hengellisellä tasolla. Puhtaus on puoli uskoa, kerrotaan Profeetan (r.h.) sanoneen. Fyysisesti muslimi puhdistautuu aina ennen rukousta, mutta myös muuhun fyysiseen puhtauteen on islamissa kiinnitetty huomiota. Sisäistä puhdistautumista on monenlaista. Tässä tavoitteena on pahasta, synneistä puhdistautuminen, siis sydämen Islam ... kuvailtavissa puhtauden tieksi. puhtaus. Se, että islam ei erota maallista ja hengellistä puolta toisistaan, vaan on kokonaisuus, näkyy hyvin tässäkin. Se opastus, jonka Jumala Koraanissa antoi, käsittää ohjeita moraalisista, henkisistä, sosiaalisista, poliittisista ja taloudellisista asioista. Länsimaissa tiede ja uskonto ovat usein ristiriidassa, mutta eivät islamissa. Islamin kulta-aikana tiede kukoisti juuri uskonnon aikaansaamana. Vaikka Koraani on ennen kaikkea uskonnollinen, eikä tieteellinen kirja, ovat monet Koraanissa mainitut asiat (esimerkiksi suolaisen ja makean veden erottelu K. 25:53) tulleet ymmärretyksi vasta nykyään. Muslimi on muslimi vain puolittain, jos hän ei toteuta uskontoaan käytäntöön. Paitsi itse rukoukset, almut, paasto ja pyhiinvaellus, joihin palaamme viisi pilaria-aiheen alla, on islam sitä, että muslimi ponnistelee ollakseen parempi ihminen (parempi muslimi). Tätä on jihad: taistelua heikkouksiaan vastaan. Muslimi on ihmisenä suvaitsevainen, ja suvaitsevaisuus oli se, joka sai islamin kukoistamaan. Islam ei levitessään tukahduttanut paikallisia kulttuureita, siksi nykyisen muslimimaailman alueilla elää mitä erilaisimpia kulttuureja, joita yhdistää yhteinen usko.