Suomentanut Saida Kudia

Anteeksiant

Anteeksianto on ihmisen sisältä tuleva voima, mikä kumpuaa järkevästä mielestä. Se pitää yllä kärsivällisyyttä toisten vahinkoa ja harmia vastaan. Jumala ylistää anteksiantoa Koraanissa mm.seuraavasti:" Jos anteeksiannatte ja sitten ylenkatsotte, ja peittelette heidän tekojansa, totisesti Jumala on Anteeksiantava, Armollinen." (LXIV:14)

Jumala kutsuu ihmisiä kapinoimaan heikkojen ihmisten pahuutta vastaan olemalla heille hyviä. Hyvä käytös saattaa poistaa heidän sydämistään vihamielisyyttä ja tuoda tilalle ystävällisyyttä.

"Hyvyys ja Pahuus eivät voi koskaan olla samanlaisia. Kapinoikaa (pahaa) vastaan sillä, mikä on parempaa: silloin hänestä voi tulla sydänystävänne, jolla oli sydämessään vihamielisyyttä." (LXI:34)

"Jos rankaisette, niin rankaistaa sillä, minkä hän langettaisi teidän osaksenne jos olisitte kiusattuja. Mutta jos osoitatte kärsivällisyyttä, niin se on totisesti paras (suunta) niille, jotka ovat kärsivällisiä." (XVI:126)

Toisessa kohden Koraanissa Jumala sanoo:"Hyvitys vääryydestä on kuin samanlainen vääryysvertailussa. Mutta kuka tahansa antaa anteeksi ja tekee sovinnon, niin häne palkkionsa on kuuluva Jumalalle: Jumala ei rakasta väärintekeviä. Mutta totisesti jos joku auttaa ja puolustautuu vääryyden tultua heidän osakseen, niin tällaisille ei ole syytöstä. Syytökset kuuluvat niille, jotka sortavat ihmiskuntaa, ja jotka rikkovat julkeasti maaomistusten rajoja uhmaten oikeudenmukaisuutta ja oikeaa. heille on tuleva kauhea rangaistus. Mutta totisesti jos joku osoittaa kärsivällisyyttä ja antaa anteeksi, niin se on todella rohkea teko ja asioiden päättäväistä hoitoa." (XLII:40)

Kristinuskon opeissa näyttää olevan viittaus absoluuttiseen anteeksiantoon kuten esimerkiksi Matteuksen Evankeliumista voidaan lukea. Kun ihminen lyö sinua oikealle poskelle niin hänelle tulisi käntää myös vasen poski. Eräs amerikkalainen oppinut kysyi kerran Sheik Mohammed Shaalilta, oppinut hänkin, seuraavasti:"Eikö sinustakin kristinusko ole anteliaampi kuin islam kun seurakuntaa neuvotaan:'Kun joku lyö sinua oikealle poskelle niin käännä hänelle myös vasen poski?' Islam käskee ensin rangaistukseen, ja vasta sen jälkeen anteeksiantoon. Sheik vastasi:'Se mihin islam kutsuu on sitä, mitä ihmisen oikea luonto vaatii. En liioittele sanoessani, että islam on tässä asiassa anteliaampi kuin kristinusko. Antaessamme oikeuden loukatulle antaa rangaistuksen, vapauttaa loukatun henkevyyden, koska se antaa hänelle oikean ja oikeudenmukaisuuden tukeman valtuuden. Vasta silloin häntä, jota on loukattu, pyydetään antamaan anteeksi, josta hän päättää yksin. Epäilemättä kun ihminen antaa anteeksi loukkaajilleen silloin kun hänellä on vapaus valita rankaiseeko hän loukkaajiaan vai ei, niin silloin hänen anteeksiantonsa pitäisi olla täysin liittynyt armon ja kunnian tajuun. Kuitenkin jos häntä pyydetään alusta alkaen olemaan suvaitsevainen ilman rankaisemisen oikeutta, kuten kristinuskossa, niin hänen suostumuksensa toteutettaisiin tyytymättömänä ja katkerana, koska tämä olisi heikon anteeksianto eikä kykenevän ja kunnioitetun, kuten islam asian asettelee."

Rehellisyys ja epäitsekkyys

Mikään muu ei voi taata yhteiskunnallista pysyvyyttä ja varmuutta kuin rehellisyys. Rehellisyyttä pidetäänkin yhtenä perusperiaatteista, minkä varaan yhteiskunta on rakentunut. Jumala pyytää ihmisiä omaksumaan rehellisyyden sanomalla:"Oi te, jotka uskotte! Pelätkää Jumalaa ja olkaa niiden joukossa, jotka ovat totuudellisia (sanoissa ja teoissa)." (IX:119)

Profeetta Muhammed (SAAS) selittää:"Olkaa rehellisiä, sillä se johtaa hyvyyten, ja hyvyys johtaa Paratiisiin. Niin kauan kuin ihminen on rehellinen ja pitää siitä tiukasti kiinni, niiin Jumala pitää häntä yhtenä Totuudellisista. Varokaa valhetta, sillä valhe johtaa moraalittomuuteen ja moraalittomuus johtaa Helvettiin. Niin kauan kuin ihminen on väärämielinen ja pitää tiukasti kiinni vääryydestä, niin Jumala pitää häntä yhtenä petollisista."

Äärimmäinen hyvä ei tarkoita sitä, että ihmisen itsensä tulisi johtaa suoraselkäistä elämää tai varoa tekemästä pahaa. Todellinen hyvä tarkoittaa myös sitä, että ihmisen tulisi synnyttää hyvää ja rauhaa myös muissa kuin vain itsessään. Rauhan synnyttäminen on yksi islamin päätavoitteista, ehkä eniten siksi, että vihamielisyys kahden ihmisen välillä voi synnyttää vihamielisyyttä myös heidän ystävissään, joka voi levittäytyä yhteiskuntaan ryhmiin, joiden päätavoitteena on vahingoittaa ja suututtaa toisia. tällainenvoi lopulta johta khakointiin tai jopa verilöylyyn.

Näin ollen rauhan synnyttämisestä tulee ihmisen ominaisuuksista arvokkain, mikä nousee vain nöyristä sydämistä, mitkä kantavat sisimmissään rakkautta muita kohtaan. Joku saattaa ajatella miten mikään voi myötävaikuttaa yleiseen hyvinvointiin ja saada ihmiset liittymään toisiinsa ystävällisyydessä ja sopusoinnussa niinkuin rauha voi tehdä. Siksi Jumala kehoittaa ihmisiä tekemään rauhaa niiden uskovien kanssa, jotka ovat liittoutuneet uskonnollisessa veljeydessä:

"Jos kaksi osapuolta uskovien joukosta joutuvat väittelyyn, niin tehkää rauha niiden välille." (XLIV:9)

"Uskovat eivät ole muuta kuin veljiä keskenään: tehkää siis rauha ja sovinto heidän välilleen." (XLIX:9)

Jumala myös kutsuu ihmisiä seuraavasti:"Jos pelkäätte välien rikkoutuvan heidän välillään, osoittakaa kaksi riidan osapuolta, yksi hänen perheestään ja toinen toisen. Jos he toivovat rauhaa Jumala suo heille sovinnon." (IV:35)

Toisin kuin itsekkyys, epäitsekkyydellä on vahva vaikutus ystävällisyyttä ja yhteistyötä julistettaessa. Itsekkyys tekee ihmisestä vihatun, inhottavan, ja yhteisö hyljeksii tällaista ihmistä, koska hän näyttää usienkin haluttomalta täyttämään velvollisuuksiaan yhteisöä kohtaan. Jumala ylistää epäitsekkäitä ihmisiä sanomalla, että he 'pitävät pakolaisia itseään parempana vaikka köyhyys tulisi heidän osakseen. Ja ne, jotka säästyvät omalta ahneudeltaan, ovat niitä, jotka menestyvät." (LIX:9)

Tämän jakeen ilmestymisestä Al-Bukhari ja Muslim viittaavat seuraavaan hadithiin. Abu Huraira kertoi:"Kerran eräs mies tuli Apostolin luokse, ja sanoi, että häneen oli iskenyt väsymys ja heikkous. Apostoli lähetti jonkun noutamaan jotakin (Apostolin) talolta, mutta sieltä ei löytynyt mitään. Aopstoli mietti voisiko joku olla miehelle seurana ja saisi näin osaksensa Allahin armon.

Abu Talha sanoi olevansa tuo kaivattu mies; hän meni vaimonsa luokse ja kysyi oliko hänellä mitään tarjottavaa vieraalle. Vaimo seliti, että vain lasten illallinen oli jäljellä. Abu Talha kertoi vaimolleen, että jos lapset haluaisivta syödäkseen, niin vaimon tuli vain kertoa lapsille, että he menisivät nukkumaan. Hän pyysi vaimoaan sammuttamaan lampun ja menemään nukkumaan niin, että vieras saisi tarvitsemansa aterian. Vaimo teki niin kuin hänen miehensä oli toivonut. Seuraavana aamuna vieras meni Apostolin luokse, ja jälkimmäinen ilmoitti jumalan olleen hyvin tyytyväinen Abu Talhaan ja tämän vaimoon - ja tästä Jumala lähetti alas jakeen 'He pitävät pakolaisia itseään parempana vaikka köyhyys tulisi heidän osakseen.'

Omat halut

Ihmistä ohjailevat usein omat halut ja intohimot, jotka ihminen pyrkii toteuttamaan oman kiinnostuksensa mukaan, vaikka se johtaisikin toisten vahingoittamiseen. Toisinaan hän ei välitä vaikka hänen käytöksensä ja menettelytapansa olisivat pahoja niin kauan kun ne vain noudattelevta hänen toiveitaan ja halujaan. Islamin yksi päätavoitteista on pitää ihmisen haitalliset intohimot kurissa ja estää häntä tottelemasta niitä. Näin siksi, koska kun ihminen putoaa omien halujensa ansaan, niin häne koko mieltymystensä järjestelmä menee sekaisin ja turmeltuu. Tästä Jumala sanoo:"Jos Totuus olisi seurannut heidän halujaan,niin totisesti taivaat ja maa, ja ketkä siellä ovat, olisivat sekaisin ja turmeltuneet." (XXIII:71)

Pahimmat himosta aiheutuvat harmit ovat niitä, jotka tulevat hallitsijoilta, joiden velvollisuutena on julistaa oikeudenmukaisuutta ja rauhaa maan päällä. Tässä suhteessa Jumala on antanut ohjeet jo apostoli Daavidille:"oi Daavid! Totisesti Me teimme teistä sijaishallitsijoita maan päälle, tuomitkaa siis oikeudenmukaisesti ihmiskunnassa älkääkä seuratko (sydämienne) himoja;

he voivta johtaa teidät pois Jumalan tieltä, niitä, jotka vaeltavat harhaan jumalan tieltä, heille on tuleva kauhea rangaistus, koska he unohtivat Tliteon Päivän." (XXXVII:26)

Kun ihmisen halut saavat hänen mielestään otteen niin hän ei ajattele enää normaalisti: Sen sijaan hänen moraalinsa, hengelisyytensä ovat suuntautuneet vain yhteen suuntaan, jokin suuntaa hänen huomionsa siihen, hän ajattelee vain halujensa kohdetta. Syyn ja seurausten laissa syyt johtavat tuloksiin, halujen logiikkaan. Jotta ihminen vapautuisi himojensa orjuudesta, niin Koraani kuvailee totaalista kääntymistä Jumalan puoleen, ja tottelemattomuuden välttämisestä Häntä kohtaan:"totisesti hänelle on Puutarha oleva asumispaikkana, joka pelkäsi seisoa Luojansa edessä tilinteon hetkellä ja joka pidätti sielunsa himoiltaan." (LXXIX:40-41)

Röyhkeys

Röyhkeys on yhteiskunnallinen paha, joka kylvää eristäytymisen ja vihamielisyyden siemenensä ihmisten keskuuteen. Ylpeä ihminen on sokea omista vioistaan ja puutteistaan, ja anta itselleen enemmän arvoa kuin todellisuudessa ansaitsee. Hän myös sulkee korvansa kaikelta, mikä paljastaisi hänelle todellisuuden. Tällaisten ihmisten Jumala on antanut jatkaa elämäänsä harhakuvitelmissa heidän ylpeytensä takia, ja tällaiset ihmiset saavat osakseen vain Allahin vihan:"Ne, jotka korottavat itsensä väärämielisesti maan päällä, heiltä Minä käännän pois Ilmoitukseni. Vaikka he näkisivät kaikki merkit, he eivät usko niihin; jos he näkevät oikean tien, he eivät omaksu sitä oikeaksi; mutta jos he näkevät virheellisen tien, niin he sen tien he omaksuvat." (VII:146)

Apostoli A'adin kansa kielsi Jumalan johdatuksen ja heidän osakseen tuli suuri rangaistus tässä ja tulevassa elämässä:Kuten A'adille, he olivat röyhkeitä maassa, totuutta ja syytä vastaan, ja sanoivat:'Kuka on meitä voimakkaampi?' Eivätkö he nähneet, että Jumala, Joka heidät on luonut, oli suurempi heitä voimassa? mutta he jatkoivat ilmoituksemme kieltämistä. Me lähetimme heille hirmuisen tuulen tuhon päivänä, jotta Me antaisimme heille esimakua tämän elämän nöyryyttävästä rangaistuksesta. Mutta tuonpuoleisen Rangaistus tulee olemaan vieläkin nöyryyttävämpi, eivätkä he löydä mistään apua." Toisessa kohden Jumala uhkaa röyhkeitä hurjalla rangaistuksella sanoen:"Eikö Helvetti ole ylimielisten asuinpaikka?"

Muuta

Islamilaisen moraalijärjestelmän mukaan mm. epäileminen, selän takana puhuminen, lupausten rikkominen, väärä todistaminen ja kateellisuus ovat kaikki yhtä lailla tuomittavia asioita, ja negatiivisia piirteitä uskovassa ihmisessä. On olemassa paljon asioita joihin islamilainen moraalijärjestelmä perustuu, mutta joista jokaisesta voisi kirjoittaa oman kirjan. Alhamdu lillah Jumala on antanut meille käskyt joita meidän kaikkien tulisi noudattaa ajasta ja paikasta riippumatta!