Isra Lehtinen
Parisen
viikkoa sitten julkistettiin tutkimus, jonka mukaan 20-25
prosenttia suomalaisista pitää islamia uhkana Suomen
kulttuurille ja olisi jopa valmis kieltämään sen
harjoittamisen. On toki otettava huomioon, että otos oli tuhat
henkilöä, mutta he kuitenkin edustivat eri ikä- ja ammattiryhmiä
sekä sukupuolta ja asuivat erilaisissa ympäristöissä.
Syytä
huoleen on. Itselleni tuli tunne, että omasta työstäni ei ole
ollut mitään hyötyä. Mutta yhden ihmisen panos ei voikaan olla
riittävä. Tiedän toki, että moni muslimi tekee tahoillaan
da'waa eri tavoin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokaisen
olisi lisättävä omaa panostaan. Lisäksi on oltava varovainen,
ettei saa aikaan enemmän hallaa kuin hyvää.
Islamin
puolesta kamppailu ei ole sellaisenaan yritystä tehdä ihmisistä
muslimeja. Jos jostakin tulee muslimi, on usko hänen ja Jumalan välinen
asia ja prosessi hyvin henkilökohtainen. Muiden muslimien panos
voi olla tietoa antava ja esimerkin kautta (vaikein tapa!).
Islamin puolesta kamppailussa on tärkeintä väärän tiedon
oikaiseminen ja asenteiden muuttaminen. Tästä voi lähteä myös
tie islamiin.
Tutkimustulosta
pohtiessa herää kysymys miksi. Jos ajatellaan islamia uskontona,
niin sen uhkaksi kokeminen kertoo pelkästä tietämättömyydestä.
Islamin uhkaksi kokeminen liittynee muslimeihin. Voi olla, että
90-luvun aikana maassamme tapahtunut buumi eli muslimien määrä
roima kasvu saa ihmiset varpailleen, kun tiedotusvälineet samalla
ovat koko ajan ruokkineet uhkakuvaa.
Ehkä
muslimit eivät ole vielä tulleet tutuksi henkilökohtaisella
tasolla, joka on ehkä se ratkaisevin tekijä. Toisaalta on
sanottava, että kahdeksan vuottani muslimina ja huivi päässä
eivät ole lisänneet ymmärtämystäni ennakkoluuloihin,
pikemminkin päinvastoin. Mietin, milloin he tottuvat meihin, eikö
tämä koskaan lopu. On kuin istuisi vankilassa ja tuomion olisi
pitänyt kestää jokunen vuosi, mutta se pitkittyy ja pitkittyy
eikä vapautumisesta ole tietoakaan.
Joku
voisi sanoa akateemisesti pöydän takaa, ettei 10 vuotta (se
aika, jolloin enin osa muslimeista on ollut maassamme tai jona
aikana on omaksunut islamin) ole pitkä aika. Ei kai se ole
historian näkökulmasta, mutta ihmisen elämässä, yksilön näkökulmasta
se on pitkä aika.
Uhkakuvat
ovat osittain olemassa molemmin puolin. Osa muslimeista käpristyy
sisäänpäin ja ympäröivä yhteiskunta nähdään uhkana omalle
arvomaailmalle. Vähemmistönä olo ei olekaan helppoa, varsinkin
kun joutuu aina olemaan tietynlaisen kritiikin kohteena.
Sanon
silti, että tutkimustulos kieli käsittämättömästä tietämättömyydestä
ja yhden maamme perusoikeuksista,
uskonnonvapauden kieltämistä. Tiedonvälityksen
kultakaudella tieto onkin yhä harvemman omaisuutta!
En
voi muuta kuin rukoilla kärsivällisyyttä muslimeille -
odottakaamme aktiivisina muutosta parempaan!
ps. Tämän artikkelin kirjoittamista seuraavana päivänä
luin samasta aiheesta hyvän Umayya Abu-Hannan kolumnin
Metro-lehdestä. Vilkaisepa media-palstalle!
***
HAETAAN
EDELLEEN LASTENNURKALLE PITÄJÄÄ! Viimekertaisen lastennurkan
tekijä Noora-täti ei pysty lupautumaan vakituiseksi - kuka
voisi? Ota yhteyttä päätoimittajaan.
Uhkakuvat
ovat osittain olemassa molemmin puolin. Osa muslimeista käpristyy
sisäänpäin ja ympäröivä yhteiskunta nähdään uhkana omalle
arvomaailmalle. Vähemmistönä olo ei olekaan helppoa, varsinkin
kun joutuu aina olemaan tietynlaisen kritiikin kohteena.
Sanon
silti, että tutkimustulos kieli käsittämättömästä tietämättömyydestä
ja yhden maamme perusoikeuksista,
uskonnonvapauden kieltämistä. Tiedonvälityksen
kultakaudella tieto onkin yhä harvemman omaisuutta!
En
voi muuta kuin rukoilla kärsivällisyyttä muslimeille -
odottakaamme aktiivisina muutosta parempaan!
ps. Tämän artikkelin kirjoittamista seuraavana päivänä
luin samasta aiheesta hyvän Umayya Abu-Hannan kolumnin
Metro-lehdestä. Vilkaisepa media-palstalle!
***
HAETAAN
EDELLEEN LASTENNURKALLE PITÄJÄÄ! Viimekertaisen lastennurkan
tekijä Noora-täti ei pysty lupautumaan vakituiseksi - kuka
voisi? Ota yhteyttä päätoimittajaan.
|
